Kuinka tehdä roottorin dynaaminen tasapainotus omissa laakereissaan Balanset-1A:lla

Vaihe 1: Valmistautuminen tasapainotukseen

Alustava tärinädiagnostiikka (onko kyseessä todella epätasapaino?)

Tee ennen tasapainotusta aina alustava mittaus Vibrometer-tilassa (F5):

Kuva 1. Keskeinen tarkistus: vertaa kokonaistärinää (V1s, V2s) pyörimistaajuuden tärinään (V1o, V2o)

Diagnostinen sääntö:

• Jos V1s ≈ V1o → tärinän hallitseva lähde on roottorin epätasapaino, ja tasapainotus on tehokas
• Jos V1s ≫ V1o → merkittävä osa tärinästä johtuu muista lähteistä (kohdistusvirhe, laakerit, löysyys). Pelkkä tasapainotus ei ratkaise ongelmaa

Mekaaninen tarkastus (tarkistuslista)

Roottori:

• Puhdista kaikki pinnat perusteellisesti ja poista lika, ruoste ja kertynyt aine
• Tarkista, ettei mikään osa ole rikkoutunut tai puutu (siivet, vasarat)
• Varmista, ettei irtonaisia osia ole

Laakerit:

• Tarkista liiallinen välys, epätavalliset äänet ja ylikuumeneminen
• Kuluneet laakerit, joissa on paljon välystä, tekevät vakaiden lukemien saamisen mahdottomaksi

Perusta ja runko:

• Varmista, että laite on asennettu jäykälle perustalle
• Tarkista, että ankkuripultit ovat tiukalla eikä halkeamia ole
• Poista mahdollinen ”pehmeä jalka” (tilanne, jossa yksi tuki ei istu tasaisesti perustaa vasten)

Vaihe 2: Balanset-1A:n asennus

Tärinäanturien kiinnitys

Kuva 2. Anturien kiinnitysjärjestely: 1, 2 — tärinäanturit laakereissa, 3 — lasertakometri, 4 — USB-yksikkö, 5 — kannettava tietokone

Minne kiinnitetään:

• Laakeripesiin, mahdollisimman lähelle laakeria
• Voimakkaimman signaalin saamiseksi — maksimitärinän suuntaan (yleensä vaakasuuntaan)

Vaihe 3: Ajo 0 — alkumittaus

Tavoite: mitata alkuperäinen tärinätaso ilman painojen kiinnitystä.

Menettely:

1. Käynnistä kone ja aja se vakaaseen käyttönopeuteen
2. Varmista, että pyörimisnopeus on vakaa (ei vaihtele)
3. Paina ohjelmistossa ”Ajo #0” -painiketta
4. Laite tallentaa pyörimisnopeuden, tärinän amplitudin ja vaiheen

Vaiheet 4–5: Ajo 1 ja Ajo 2 — koepainot

Tavoite: selvittää, miten järjestelmä reagoi tunnettuun massan muutokseen.

Koepainon valinta

Koepainon on aiheutettava havaittava muutos tärinään:

• A 20–30 %:n muutos amplitudissa, TAI
• A 20–30°:n muutos vaiheessa

Vaihe 6: Korjausmassojen laskenta ja kiinnitys

Koeajoissa tallennettujen vektorimuutosten perusteella ohjelmisto laskee automaattisesti korjausmassan suuruuden ja kiinnityskulman kullekin tasolle.

Kiinnitysmenetelmät:

• Hitsaus: pienet metallilevyt hitsataan kiinni (luotettavin ja kestävin menetelmä)
• Pulttiliitos: jos kierrereikiä on jo olemassa tai niitä voidaan porata
• Erikoiskiristimet: tietyntyyppisille roottoreille
• Massan poisto: reikien poraus (vähemmän suositeltava)

Vaihe 7: Ajo 3 — tarkistusmittaus

Pysyvien korjausmassojen kiinnittämisen jälkeen:

1. Käynnistä kone
2. Paina ”AjoTrim”
3. Ohjelmisto mittaa jäännöstärinän
4. Vertaa sitä ISO 1940 -toleranssiin

Onnistumiskriteerit:

• Tärinä on vähentynyt 5–10-kertaisesti
• Jäännösepätasapaino on toleranssin sisällä
• Tärinä kuuluu vyöhykkeeseen A tai B standardin ISO 20816 mukaan

Vaihe 8: Yleisimmät virheet ja niiden välttäminen

Virhe 1: likaisen tai viallisen roottorin tasapainotus

Ongelma: Yritetään tasapainottaa roottoria, jossa on pinttynyttä likaa, kuluneet laakerit tai välystä.

Ratkaisu: Tarkista aina koneen kunto ennen tasapainotusta. Puhdistus ja korjaus ovat ensisijaisia.

Virhe 2: liian pieni koepaino

Ongelma: Koepaino on liian kevyt ja tärinä muuttuu alle 20 %.

Ratkaisu: Kasvata koepainoa 1,5–2-kertaiseksi ja toista Ajo 1.

Virhe 3: epävakaa pyörimisnopeus

Ongelma: Nopeus ”vaeltaa” ajojen välillä tai kone pyörii lähellä resonanssia.

Ratkaisu: Lukitse nopeus (esim. 1500 rpm kaikissa mittauksissa). Jos vaihe ”hyppii”, muuta nopeutta ±10–15 % päästäksesi pois resonanssivyöhykkeeltä.